Tarinat


MENTALISAATIOKONGRESSI TURUSSA 28. – 29.11.2019

Anneli Larmo ja Matti Keinänen, olette mentalisaatiohoidon uranuurtajia Suomessa. Mitä uutta marraskuisessa Mentalisaatiokongressissa on mielestänne tarjolla?

Anneli:  Mielestäni tässä tarjotaan uusi näkökulma eli temperamentin osuus ja sen yhteys primaaritunteisiin ja uusiin neurotieteellisiin havaintoihin ihmisestä. Vaikkapa miten voimakkaiden tunteiden, pelon ja raivon kanssa eletään, miten saadaan tasapaino palautettua. 

Matti:  Minustakin Sigmund Karterudin päivässä on tarjolla eheä näkökulma, jossa edetään persoonallisuuden rakentumisen tarkastelussa perustunteista eli primaaritunteista mentalisaatiokyvyn kehitykseen. Perustunteissa kysymys on niin fyysisistä tarpeista kuin turvallisuuden tarpeistakin. Mentalisaatiossa – tai suomennettuna mielentämisessä - kyse on laaja-alaisesti elämässä selviytymistä koskettavasta kyvystä, kyvystä tulla toimeen sekä itsemme että läheistemme kanssa.

Anneli:  Karterud puhuu aivojen motivaatiojärjestelmästä, jota Panksepp kutsuu seeking-järjestelmäksi ja yhdistää sen mielentämisen eli mentalisaation kehittymiseen. Seeking-järjestelmä on välttämätön ihmisen evoluution kannalta. Järjestelmän päämääränä on etsiä ja löytää uudelleen ja uudelleen esimerkiksi mielen tasapainon kokemus ja siten ylläpitää lajin selviytymistä. Voimme myös ajatella järjestelmän toiminnan näkyvän esimerkiksi elämänuteliaisuutena.

Matti:  Totta, uteliaisuus edellyttää vastinparina toista ihmistä, esimerkiksi vanhempaa, joka kohtaa lapsen tarpeet omalla uteliaisuudella. Hän on yhteydessä ja kosketuksissa lapsen tunteisiin ja perustarpeisiin pitäen häntä omana yksilönään jo raskausajasta alkaen. Tämä yhteys luo pohjan mielentämisen kehitykselle. Kongressin ensimmäisessä päivässä Sigmund Karterud lähteekin liikkeelle mentalisaatiokyvyn kehityksen ja ihmislajin evoluution välisestä yhteydestä.

Anneli:  Karterud on koko uransa ajan tutkinut epävakaan persoonallisuuden hoitoa ja kehittänyt erityisesti ryhmässä tapahtuvaa hoitomuotoa. Perustunteet, jotka saamme syntyessämme, saattavat voimakkuudeltaan vaihdella. Ne, joiden on vaikeampi hillitä itseään, tarvitsevat enemmän apua, jotta pystyvät ottamaan tunteensa haltuun ja säätelemään niitä. Hoidossa tehdään havaintoja tunteista, jotka ohjaavat ihmisen tietoisuutta itsestä ja motivoivat toimintaa. Voisi puhua mielentävästä työotteesta, jonka tulisi olla peruslähtökohta kaikissa hoitomuodoissa ja erilaisilla potilailla – riippumatta terapeutin teoreettisesta taustasta ja viitekehyksestä.

Matti:  Karterudin päivä antaa kattavan kuvan siitä, mikä on mentalisaatiokyvyn osuus persoonallisuuden rakentumisessa sekä persoonallisuushäiriöiden hoidossa.

Anneli:  Kyse on lopulta siitä, miten ihminen oppii auttamaan itse itseään, miten tulla paremmin toimeen muiden ihmisten kanssa, miten pystyy rauhoittamaan itseään.

Matti:  Kongressin toisena päivänä suomalaiset mentalisaatiohoidon asiantuntijat kertovat monipuolisesti mentalisaatiohoidosta niin lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa kuin aikuispsykiatriassakin. Päivän toisessa osuudessa käsitellään mentalisaationäkökulmaa psykoanalyyttisessa ja kognitiivisessa psykoterapiassa sekä depression hoidossa. Päivä antaa kattavan kuvan mentalisaationäkökulman merkityksestä suomalaisessa mielenterveyden hoitojärjestelmässä. Oikeastaan mentalisaationäkökulmaa meidän pitääkin tuoda jatkossa vielä laajemmin esiin koko yhteiskunnassa vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi opetuksessa, johtamisessa, politiikassa on vastuuhenkilöille elimellisen tärkeää kyky pitää mieli mielessä – sekä oma että toisen. Vasta silloin vastuuhenkilöt kykenevät kohtaamaan työtään koskevat ihmiset heille ominaisine ainutkertaisine tarpeineen. Sitten somemaailmalla, samalla kun on hyvät puolensa, on omat ikävät varjopuolensa. Kun ei näe netissä toista, ollaan alttiita reagoimaan omien kuvitelmien pohjalta raivokkaalla hyökkäyksellä toista kohtaan, sen sijaan että kyettäisiin pitämään hänet erillisenä tuntevana ja ajattelevana ihmisenä mielessä. Kongressin kautta osallistujalla on mahdollisuus saada kuvaa siitä, miten moniulotteinen ja kattava mentalisaatiokyvyn merkitys meille kaikille ihmisille on, niin omassa elämässä kuin työelämässäkin.

Kiitos Anneli ja Matti, tapaamisiin Mentalisaatiokongressissa!



Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä:

Mentalisaatiokongressi Turussa 28. - 29.11.2019
Pre-Congress Workshop 27.11.2019

Kongressin Facebook-sivut: https://www.facebook.com/events/314320746029860/
Aihetunniste sosiaalisessa mediassa #MBTturku2019 

Matti Keinänen, psykiatrian ja kliinisen psykologian dosentti, psykoterapiakouluttaja

Matti Keinänen toimii psykiatrina ja psykoterapeuttina sekä psykoterapian työnohjaajana ja kouluttajana. Hän on suorittanut Anna Freud Centren järjestämän virallisen mentalisaatioterapian koulutuskokonaisuuden. Hänellä on myös British Psychoanalytic Councilin myöntämä kansainvälinen pätevyys toimia mentalisaatioterapeuttina sekä Anna Freud Centren myöntämä kansainvälinen pätevyys mentalisaatioterapian työnohjaajana. Nykyään hän kouluttaa ja työnohjaa mentalisaatioterapiaa. Keinäsen tutkimusten painopisteenä on epävakaan persoonallisuuden psykoterapia. Tänä vuonna Keinänen on julkaissut yhdessä Minna Martinin kanssa kirjan: Mieli Meissä -- Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. Kirja avaa mentalisaatiokyvyn moniulotteista ja kattavaa merkitystä jokaiselle ihmiselle, niin omassa elämässä kuin työelämässäkin. Keinänen toimii myös mentalisaatioyhdistyksen puheenjohtajana. Mentalisaatioyhdistyksen tavoite on tuoda esille mentalisaationäkökulman huomioimista koko yhteiskunnassa (kuten opetuksessa, johtamisessa ja politiikassa) sekä edistää mentalisointitaitojen omaksumista ja käyttöä osana mielenterveyden hoitoa.

Anneli Larmo, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko

Anneli Larmo on työskennellyt yksityispsykoterapeuttina ja psykoanalyytikkona kolmisenkymmentä vuotta. Hänen kiinnostuksensa mentalisaatioon heräsi, kun hän 1990 luvulla tutustui Peter Fonagyn ja Mary Targetin kirjoituksiin ja kuuli heidän luentojaan kongresseissa. Hän haki 2000-luvun alkupuolella Anna Freud Centerin mentalisaatiokoulutukseen ja on käynyt sen tarjoaman peruskoulutuksen. Sittemmin hän on koulutusanalyytikkona käyttänyt mentalisaationäkökulmaa psykoterapeuttien ja psykoanalyytikoitten opetuksessa. Hän on pitänyt mentalisaatioterapian viemistä erityisesti julkiselle sektorille tärkeänä ja on siksi osallistunut mentalisaatioyhdistyksen toimintaan.


KESÄYLIOPISTON KURSSILTA UUSI SUUNTA JA JOPA TYÖ

Digitaalisen kuosisuunnittelun kurssi kesäyliopistolla toimi Jaana Kähöselle lähtölaukauksena yrityksen DJK Design Jaana Kähönen (djk.fi) perustamiseen.

Mikä sai sinut innostumaan kuosisuunnittelusta?

Kiinnostuin kuosisuunnittelukurssista Turun kesäyliopiston koulutustarjonnassa ja ilmoittauduin. Olin jo aiemmin käynyt kesäyliopiston erinomaisilla valokuvauskursseilla.

Digitaalinen kuosisuunnittelu kolahti välittömästi kun kokeilin tekniikoita ensimmäisen kerran – siinä tuntui yhdistyvän saumattomasti niin omat taiteelliset intohimoni kuin it-osaamiseni. Olin löytänyt jotain täydellisesti itselleni sopivaa – enkä voinut edes harmitella ettei se tapahtunut aiemmin, koska tekniikat on kehitetty vasta 2010-luvulla! Olenkin ensimmäisen kuosisuunnittelukurssin jälkeen jatkanut aiheen opiskelua kesäyliopistossa ja myös opetellut ja hionut tekniikoita useita satoja tunteja itsenäisesti.

Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri ja tehnyt työuraa mm. mainosalalla, mainonnan tutkimuksessa ja it-alalla. Olen koko ikäni harrastanut erilaisia käden taitoja, taiteita ja valokuvausta sekä opiskellut sisustussuunnittelua  –  hahmotan asioita hyvin vahvasti visuaalisesti. Koulussa geometria oli taideaineiden ohella lempiaineitani. Lento- ja purjehdusharrastuksissani olen myös tottunut lukemaan karttoja.

Onnistuneessa kuosisuunnittelussa tarvitaan visuaalisen silmän lisäksi matematiikkaa ja geometrista hahmotuskykyä. Asiaa on myös tieteellisesti tutkittu: tekstiilisuunnittelijaa hyödyntää tieto symmetrialuokitteluista – kun toisaalta tietojenkäsittelijät hyötyvät tekstiilisuunnittelussa käytettyjen kuviomenetelmien ymmärtämisestä.

Kesäyliopiston kuosisuunnittelukurssin opettajalta olen saanut erinomaisen tekniikkaopetuksen lisäksi kannustusta ja vahvistusta oman luovan tyylini löytämiseen.

Mistä löydät aiheita kuoseihisi, miten ne rakentuvat ja mihin niitä käytetään?

Olen jo lapsuudessani nähnyt kuvioita niin puiden latvoissa kuin vaikka leivänmurusissa pöydällä – ja löydettyäni kuosisuunnittelun näen kuosin aihioita milloin missäkin. Inspiraatiota kuoseihini saan erityisesti matkoilta, valokuvista, taiteesta, muodista, luonnosta, lentokoneista, purjeveneistä, tanssista, joogasta, eläimistä, vanhoista kaupungeista ja suosikkipiilopaikastani Mathildedalin Ruukkitehtailla.

Tyypillinen kuosini pohjautuu omiin, muokattuihin valokuviini lisättynä jollain yllättävällä tai unenomaisella  –  kuosini saa mielellään kertoa pienen tarinan. Olen myös kehitellyt menetelmiä saada usean tietokoneohjelman yhteiskäytöstä lopputulokseen uusia ulottuvuuksia.

Myyn yksilöllisten, digitaalisten kuosieni ohella kuoseillani painettuja kankaita, kankailla päällystettyjä sisustus/akustiikkalevyjä ja pienessä mittakaavassa myös kankaista valmistettuja vaatteita ja sisustusesineitä. Kuosejani voidaan myös käyttää esim. tapeteissa. 

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uskon että ihmiset enenevissä määrin haluavat jotain yksilöllistä, ekologista, kestävää, kaunista, leikkisää ja niiden myötä myös pientä arjen luksusta – kaikkea sitä mitä digitaalinen kuosisuunnittelu voi parhaimmillaan tarjota. En odota rikastuvani kuosisuunnittelulla, mutta toivon saavani sillä riittävän toimeentulon. Haluan tuottaa kuoseillani ja kuvillani kanssaihmisilleni iloa ja onnellisuutta!

Kiinnostuitko kuosisuunnittelusta? Pyydä lisätietoa seuraavasta alkavasta koulutuksesta: kesayliopisto@turunkesayliopisto.fi

 
 

Haluatko tietoa alkavista kursseista? Kirjoita sähköpostiosoite kenttään.

Fill in the blank.