MENTALISAATIOKONGRESSI TURUSSA 28. – 29.11.2019

Anneli Larmo ja Matti Keinänen, olette mentalisaatiohoidon uranuurtajia Suomessa. Mitä uutta marraskuisessa Mentalisaatiokongressissa on mielestänne tarjolla?

Anneli:  Mielestäni tässä tarjotaan uusi näkökulma eli temperamentin osuus ja sen yhteys primaaritunteisiin ja uusiin neurotieteellisiin havaintoihin ihmisestä. Vaikkapa miten voimakkaiden tunteiden, pelon ja raivon kanssa eletään, miten saadaan tasapaino palautettua. 

Matti:  Minustakin Sigmund Karterudin päivässä on tarjolla eheä näkökulma, jossa edetään persoonallisuuden rakentumisen tarkastelussa perustunteista eli primaaritunteista mentalisaatiokyvyn kehitykseen. Perustunteissa kysymys on niin fyysisistä tarpeista kuin turvallisuuden tarpeistakin. Mentalisaatiossa – tai suomennettuna mielentämisessä - kyse on laaja-alaisesti elämässä selviytymistä koskettavasta kyvystä, kyvystä tulla toimeen sekä itsemme että läheistemme kanssa.

Anneli:  Karterud puhuu aivojen motivaatiojärjestelmästä, jota Panksepp kutsuu seeking-järjestelmäksi ja yhdistää sen mielentämisen eli mentalisaation kehittymiseen. Seeking-järjestelmä on välttämätön ihmisen evoluution kannalta. Järjestelmän päämääränä on etsiä ja löytää uudelleen ja uudelleen esimerkiksi mielen tasapainon kokemus ja siten ylläpitää lajin selviytymistä. Voimme myös ajatella järjestelmän toiminnan näkyvän esimerkiksi elämänuteliaisuutena.

Matti:  Totta, uteliaisuus edellyttää vastinparina toista ihmistä, esimerkiksi vanhempaa, joka kohtaa lapsen tarpeet omalla uteliaisuudella. Hän on yhteydessä ja kosketuksissa lapsen tunteisiin ja perustarpeisiin pitäen häntä omana yksilönään jo raskausajasta alkaen. Tämä yhteys luo pohjan mielentämisen kehitykselle. Kongressin ensimmäisessä päivässä Sigmund Karterud lähteekin liikkeelle mentalisaatiokyvyn kehityksen ja ihmislajin evoluution välisestä yhteydestä.

Anneli:  Karterud on koko uransa ajan tutkinut epävakaan persoonallisuuden hoitoa ja kehittänyt erityisesti ryhmässä tapahtuvaa hoitomuotoa. Perustunteet, jotka saamme syntyessämme, saattavat voimakkuudeltaan vaihdella. Ne, joiden on vaikeampi hillitä itseään, tarvitsevat enemmän apua, jotta pystyvät ottamaan tunteensa haltuun ja säätelemään niitä. Hoidossa tehdään havaintoja tunteista, jotka ohjaavat ihmisen tietoisuutta itsestä ja motivoivat toimintaa. Voisi puhua mielentävästä työotteesta, jonka tulisi olla peruslähtökohta kaikissa hoitomuodoissa ja erilaisilla potilailla – riippumatta terapeutin teoreettisesta taustasta ja viitekehyksestä.

Matti:  Karterudin päivä antaa kattavan kuvan siitä, mikä on mentalisaatiokyvyn osuus persoonallisuuden rakentumisessa sekä persoonallisuushäiriöiden hoidossa.

Anneli:  Kyse on lopulta siitä, miten ihminen oppii auttamaan itse itseään, miten tulla paremmin toimeen muiden ihmisten kanssa, miten pystyy rauhoittamaan itseään.

Matti:  Kongressin toisena päivänä suomalaiset mentalisaatiohoidon asiantuntijat kertovat monipuolisesti mentalisaatiohoidosta niin lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa kuin aikuispsykiatriassakin. Päivän toisessa osuudessa käsitellään mentalisaationäkökulmaa psykoanalyyttisessa ja kognitiivisessa psykoterapiassa sekä depression hoidossa. Päivä antaa kattavan kuvan mentalisaationäkökulman merkityksestä suomalaisessa mielenterveyden hoitojärjestelmässä. Oikeastaan mentalisaationäkökulmaa meidän pitääkin tuoda jatkossa vielä laajemmin esiin koko yhteiskunnassa vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi opetuksessa, johtamisessa, politiikassa on vastuuhenkilöille elimellisen tärkeää kyky pitää mieli mielessä – sekä oma että toisen. Vasta silloin vastuuhenkilöt kykenevät kohtaamaan työtään koskevat ihmiset heille ominaisine ainutkertaisine tarpeineen. Sitten somemaailmalla, samalla kun on hyvät puolensa, on omat ikävät varjopuolensa. Kun ei näe netissä toista, ollaan alttiita reagoimaan omien kuvitelmien pohjalta raivokkaalla hyökkäyksellä toista kohtaan, sen sijaan että kyettäisiin pitämään hänet erillisenä tuntevana ja ajattelevana ihmisenä mielessä. Kongressin kautta osallistujalla on mahdollisuus saada kuvaa siitä, miten moniulotteinen ja kattava mentalisaatiokyvyn merkitys meille kaikille ihmisille on, niin omassa elämässä kuin työelämässäkin.

Kiitos Anneli ja Matti, tapaamisiin Mentalisaatiokongressissa!



Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä:

Mentalisaatiokongressi Turussa 28. - 29.11.2019
Pre-Congress Workshop 27.11.2019

Kongressin Facebook-sivut: https://www.facebook.com/events/314320746029860/
Aihetunniste sosiaalisessa mediassa #MBTturku2019 

Matti Keinänen, psykiatrian ja kliinisen psykologian dosentti, psykoterapiakouluttaja

Matti Keinänen toimii psykiatrina ja psykoterapeuttina sekä psykoterapian työnohjaajana ja kouluttajana. Hän on suorittanut Anna Freud Centren järjestämän virallisen mentalisaatioterapian koulutuskokonaisuuden. Hänellä on myös British Psychoanalytic Councilin myöntämä kansainvälinen pätevyys toimia mentalisaatioterapeuttina sekä Anna Freud Centren myöntämä kansainvälinen pätevyys mentalisaatioterapian työnohjaajana. Nykyään hän kouluttaa ja työnohjaa mentalisaatioterapiaa. Keinäsen tutkimusten painopisteenä on epävakaan persoonallisuuden psykoterapia. Tänä vuonna Keinänen on julkaissut yhdessä Minna Martinin kanssa kirjan: Mieli Meissä -- Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. Kirja avaa mentalisaatiokyvyn moniulotteista ja kattavaa merkitystä jokaiselle ihmiselle, niin omassa elämässä kuin työelämässäkin. Keinänen toimii myös mentalisaatioyhdistyksen puheenjohtajana. Mentalisaatioyhdistyksen tavoite on tuoda esille mentalisaationäkökulman huomioimista koko yhteiskunnassa (kuten opetuksessa, johtamisessa ja politiikassa) sekä edistää mentalisointitaitojen omaksumista ja käyttöä osana mielenterveyden hoitoa.

Anneli Larmo, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko

Anneli Larmo on työskennellyt yksityispsykoterapeuttina ja psykoanalyytikkona kolmisenkymmentä vuotta. Hänen kiinnostuksensa mentalisaatioon heräsi, kun hän 1990 luvulla tutustui Peter Fonagyn ja Mary Targetin kirjoituksiin ja kuuli heidän luentojaan kongresseissa. Hän haki 2000-luvun alkupuolella Anna Freud Centerin mentalisaatiokoulutukseen ja on käynyt sen tarjoaman peruskoulutuksen. Sittemmin hän on koulutusanalyytikkona käyttänyt mentalisaationäkökulmaa psykoterapeuttien ja psykoanalyytikoitten opetuksessa. Hän on pitänyt mentalisaatioterapian viemistä erityisesti julkiselle sektorille tärkeänä ja on siksi osallistunut mentalisaatioyhdistyksen toimintaan.

 

Haluatko tietoa alkavista kursseista? Kirjoita sähköpostiosoite kenttään.

Fill in the blank.