Hengitys terveydenhuollon, ihmissuhdetyön, opetuksen ja ohjauksen ammattihenkilöiden työvälineenä

Minna Martin hengityskouluohjaaja ja -kouluttaja, psykologi, psykoterapeutti VET

Kehollisuus oli merkittävä osa elämääni jo nuoruudessa liikunta- ja tanssiharrastuksien kautta. Ammatillisen urani aloitin fysioterapeuttina. Tämä ihmisläheinen työ veti puoleensa, mutta vähitellen halusin oppia ymmärtämään myös mielen rakentumista ja toimintaa sekä vuorovaikutuksessa olemista. Opiskelin psykologiksi ja opintojen loppuvaiheessa kohdalleni osui hengityskouluohjaajakoulutus, johon tiesin monien fysioterapeuttien ja psykologien osallistuneen. Ajattelin psykofyysinen lähestymistavan olevan keino yhdistää ammatillisia kiinnostuksen kohteitani. Hengityskoulusta muodostuikin perusta myöhemmälle psykoterapeuttiselle työlleni. Opiskelin sittemmin kaksi psykoterapeutin tutkintoa, kognitiivis-analyyttisen ja psykofyysisen psykoterapian parissa. Omakohtaisten kokemusteni kautta kiinnostuin siitä, miten tunne-elämä vaikuttaa hengitystapoihin ja miten kehossa tapahtuvat muutokset jäsentävät ja rauhoittavat mieltä. Henkilökohtainen mullistus koulutusvuoden aikana ja jälkeen oli suuri ja se vakuutti. Käytännönläheinen opiskelu kehon, vuorovaikutuksen, tunteiden ja ryhmäterapian parissa herätti eloon psykologisen teoriatiedon, jota olin yliopistossa opiskellut. Erityisesti varhaiseen vuorovaikutukseen ja objektisuhteisiin liittyvä teoria risteili mielessäni.

Psykofyysinen hengitysterapia puolestaan sai alkusysäyksensä 80-luvun alussa, jolloin ei vielä ollut samankaltaista ymmärrystä paniikkikohtauksina ja somaattisina oireina ilmenevän ahdistuksen hoidosta kuin nykypäivänä. Näitä ongelmia kokevat potilaat eivät näyttäneet hyötyvän sen aikaisista hoitomuodoista. Erikoispsykologi Päivi Lehtinen perehtyi hyperventilaatioon ja löysi näkökulmia potilaiden tilanteeseen. Hän ymmärsi, että hengityksen tavat ja niiden aikaansaamat reaktiot elimistössä saattavat aiheuttaa tai ylläpitää monia somaattisia ahdistusoireita. Päivi Lehtinen tunsi liikuntaterapeutti Maila Sepän ja tiesi Mailan käyttävän hengitystä työvälineenä kehokeskeisessä terapiassaan. Yhdessä he kehittivät lyhytterapeuttista ryhmätoimintaa, jolle antoivat nimen hengityskoulu. Myöhemmin olemme yhdessä alkaneet nimittää menetelmää psykofyysiseksi hengitysterapiaksi, koska sitä on sovellettu muillakin areenoilla kuin ryhmäterapiassa, mm. liikunnan, musiikin, esittävän taiteen, opetuksen, ohjauksen ja itsehoidon parissa.

Tutustuin Maila Seppään ja Päivi Lehtiseen 20 vuotta menetelmän alkusysäyksen jälkeen. Toivoin, että he kirjoittaisivat hengityskoulusta kirjan, johon hengitystä, vuorovaikutusta, itsesäätelyä ja terapeuttista työskentelyä koskeva laaja ymmärrys koottaisiin. Toiveeni toteutui yllättävässä muodossa: minut pyydettiin mukaan kirjoittajaksi. Työryhmässä on ollut mukana myös taidegraafikko Tiina Törö, joka on kuvituksen lisäksi kirjoittanut osia kirjaan. Kirjoittamistyö vei kymmenen vuotta. Sinä suomenkieliset kirjat kirjoitettiin ja julkaistiin kahteen kertaan. Englanninkielinen käännös ja suomenkielinen ”tavallisten ihmisten” kirja Hengitys virtaa, ilmestyivät keväällä 2016. Kirjoittamistyön rinnalla Maila alkoi siirtää elämäntyötään kouluttajana minulle. Toimimme monta vuotta yhdessä kuin mestari ja oppipoika kouluttaen lukuisia ammattilaisryhmiä ympäri Suomen. Oma potilastyöni (sekä yksilöllinen että ryhmissä toteutettu psykoterapia) sekä yhteinen, koulutustyö, kirjoittaminen ja vuorovaikutuksessa oppiminen veivät ymmärrystäni yhä syvemmälle tasolle.

Hengitys on ei-kenenkään aluetta ja samalla kuuluu kaikille. Mikään taho ei voi julistautua oikean hengitystavan omistajaksi. Hengityksen avulla hyvinvointiin vaikuttaminen on tuhansia vuosia vanha ajatus. Kuitenkin länsimaisessa kulttuurissa, itsehoidossa ja terveydenhuollossa hengitys on vielä aivan liian vähän hyödynnetty voimavara. Tässä menetelmässä kyse ei ole monimutkaisista menetelmistä tai oikean hengitystekniikan oppimisesta, vaan olemisen tavasta, jonka kuka tahansa itsensä kanssa työskentelyyn sitoutunut voi omaksua itsenäisesti ja erityisesti toisten tuella.

Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on tieto hengityksen tärkeästä merkityksestä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Hengitys vaikuttaa kehomme reaktioihin ja tuntemuksiin monien mekanismien välityksellä. Vaikutusväyliä ovat esimerkiksi fysiologiset muutokset ja lihasten tapa työskennellä, jännittyä ja rentoutua. Näistä seuraa monenlaisia tuntemuksia, joilla on puolestaan yhteys tunteisiimme ja niiden voimakkuuteen. Kokemuksemme, kuten turvallisuuden tai pelon tunne, puolestaan vaikuttavat hengitystapoihin. Mielen ja kehon välillä vallitsee monia toisiinsa vaikuttavia yhteyksiä.

Suhde itseen ja toiseen rakentuu vuorovaikutuskokemusten kautta. Itsesäätely ja tunnesäätely ovat taitoja, jotka opitaan yleensä tiedostamatta. Oppiminen tapahtuu arjessa toistuvien tilanteiden ja niissä ehdollistuvien, automatisoituvien ja urautuvien tapojen tuloksena. Kukaan meistä ei synny maailmaan taitavana itsensä rauhoittajana tai innostajana. Taidot opitaan vuorovaikutuksessa, ”näin rauhoitutaan”. Vastakkaisesti voi myös syntyä toimintamalleja ”näin kiihdytän itseni hätätilaan”.

Monet tietävät, että tasapainoisen ja rauhallisen hengityksen taustalla on optimaalinen pallean toiminta. Sitä moni ei taas tiedä, että pallean käskeminen ja hengityksen kontrollointi johtavat usein siihen, että luonnollinen ja tarpeiden mukainen hengitys häiriintyy. Hengitys menee herkästi tolaltaan, kun sitä komennetaan, aivan kuten pieni, herkkä lapsi. Ehkä onkin hyvä mieltää hengitys sisäisenä lapsena ja tapamme tutustua siihen sensitiivisen ja kiinnostuneen aikuisen lähestymisyrityksinä. Paras tapa houkutella hengitystä rauhoittumaan on antaa sille lupa koko ajan säilyttää oma, sopiva ja mieluisa rytmi ja syvyys.

Virtaavan, sujuvan ja tasapainoisen hengityksen tunnistaa mielihyvän tunteesta, joka leviää kehoon ja mieleen kokonaisvaltaisesti. Se on valtavan tyydyttävä tunne. On mukava olla elossa ja olemassa ja hengittää aivan omalla, itselle sopivalla tavalla. Hengityksen mahdollisuuteen virrata vapaasti liittyy riittävä turvallisuuden tunne, joka konkretisoituu siinä, miten luottavaisesti voimme olla suhteessa maahan. Aina kun yhteys maan vetovoimaan, juurtumiseen, katoaa, hengityksen luonnollinen virtaus katkeaa. Kun ihminen jännittää, pelkää tai ahdistuu, hän usein huomaamattaan kannattelee itseään lihaksillaan irti alustalta.

Jos yhteydet omiin tunteisiin, kokemuksiin ja muistoihin ovat katkenneet, tämä merkitsee usein myös katkoksia hengityksen virtaavuudessa. Työskentelyn alussa annetaan lupa päästää irti vaatimuksista, jotka voivat häiritä hengityksen tasapainottumista: ei tarvitse pystyä rentoutumaan tai keskittymään, eikä tarvitse osata hengittää oikein tai hallita hengitystä. Saa olla vain. Sen sijaan on tärkeää viritellä uteliaisuutta omia kokemuksia kohtaan. Hengityksen parissa työskentely ei ole kuitenkaan pelkästään rauhoittumista, vaan leikinomaisin keinoin työskentelyyn tuodaan vähitellen enemmän dynamiikkaa, voimaa ja tunneilmaisua. Työskentely mahdollistaa monenlaisten kehityslukkiutumien avautumisen ja eteenpäin pääsemisen sekä syventää itsetuntemusta. Tämän päivän psykoterapiakielellä voidaan kuvata menetelmässä elvytettävän sekä implisiittistä että eksplisiittistä mentalisaatiokykyä.

Psykofyysiseen hengitysterapiaan voi tutustua Turun kesäyliopiston koulutuksissa:

  • Tutustumismatka hengitykseen. Koulutuspäivä soveltuu aivan kaikille hengityksestään kiinnostuneille. Sopii sekä ammattihenkilöille että niille, joilla on pulmia hengityksensä tai itsensä rauhoittelemisen kanssa. Koulutuksessa tehdään käytännön harjoituksia yksin, pareittain ja ryhmässä.
  • Hengitys työvälineenä. Koulutuspäivä on tarkoitettu terveydenhuollon ja ihmissuhdetyön ammattihenkilöille ja muille soveltuville ammattiryhmille. Koulutukseen sisältyy luento ja käytännön harjoituksia yksin, pareittain ja ryhmässä.
  • Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena (hengityskoulu). Koulutus on tarkoitettu terveydenhuollon ja ihmissuhdetyön ammattihenkilöille ja muille soveltuville ammattiryhmille. Koulutus kestää 70 tuntia ja se antaa perusvalmiudet ohjata hengityskouluryhmiä tai käyttää menetelmää yksilötyössä.
  • Hengityskouluohjaajien jatkokoulutus. Koulutus on tarkoitettu hengityskouluohjaaja tai Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena - koulutuksen käyneille syventäväksi jatkokoulutukseksi. Koulutuksen painopiste on työnohjauksellinen, eli tarkoitus on, että osallistuja esittää siellä loppuun viedyn ryhmäterapian tai yksilöhoidon.
  • Hengittävä parisuhde ja hengittävä perhe. Koulutus on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi pari- ja perheterapeuteille sekä muille kohderyhmän kanssa työtä tekeville. Sopii myös täydennyskoulutukseksi hengityskouluohjaajille.

 

Minna Martinin koulutuksia Turun kesäyliopistossa:

Mentalisaatioon perustuvan terapian eri ulottuvuudet – teoriaa ja käytäntöä    (24.08. - 25.08.2016)
Tutustumismatka hengitykseen   (26.08.2016)
Hengityskouluohjaajien jatkokoulutus  (01.09.2016 - 24.03.2017)
Hengitys työvälineenä   (06.10.2016)
Jännitys osana elämää - Koulutus jännittäjien kanssa työskenteleville   (04.11.2016)
Hengittävä parisuhde ja hengittävä perhe (Helsinki)   (10.11. - 12.11.2016)

 

Lisää uusi kommentti

Haluatko tietoa alkavista kursseista? Kirjoita sähköpostiosoite kenttään.

Fill in the blank.