Työpaja 10 (luento)
Perjantai 11.11.2005 klo 14.50-15.35
Päivi Jaatinen
KT, kehitysjohtaja
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori
Koulutusjatkumo on - missä on osaamisjatkumo?
Suomen korkeakouluopiskelijoiden on suoritettava osana korkeakoulututkintoaan, sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, lainsäädännön määrittelemä kielitaito. Vaatimustaso on kiinnitetty kielten opetuksen eurooppalaiseen viitekehykseen, jonka käyttöön ottoon Suomi on sitoutunut vuonna 2000 silloisen opetusministeri Maija Raskin allekirjoituksella. Viitekehys määrittelee tavoiteltavan osaamistason kaikille koulutuksen eri asteille peruskoulusta korkeakouluun.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) käynnistettiin kielten opetuksen kehittämisprojekti vuonna 2003. Projektiin liitettiin opiskelijoiden kielen hallinnan tason tutkiminen vuonna 2004. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää opintonsa aloittaneiden kielten osaamisen lähtötilanne ja kielten opetukseen liittyvän valmentavan opetuksen tarve, lähtötilanteen ennustearvo kieliopinnoista sel-viämisessä ja nk. valmentavien opintojen vaikuttavuus.
Halu selvittää tutkimuksellisesti kieltenosaamisen tilannetta liittyy SAMKin kokemaan vastuuseen ammattikorkeakouluna. Se on ammattikorkeakouluna tilintekovelvollinen kielten opetuksestaan, sen vaatimustasosta ja arviointien oikeellisuudesta useille tahoille: opetusministeriölle, valituksi tulleelle opiskelijalle, omalle henkilöstölleen, valmistuneelle opiskelijalle ja viime kädessä myös työelämälle.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysointiin kaikki vuosina 2001 - 2003 SAMKissa annetut pakollisten kielten (ruotsi, englanti) arvosanat. Tämän osatutkimuksen tulokset, jotka on raportoitu vain SAMKin sisäisessä raportissa, tukivat tarkemman selvityksen tarpeellisuutta.
SAMKin johtoryhmä teki joulukuussa 2003 päätöksen, jonka mukaan lukuvuosina 2004 2005 ja 2005 2006 tehdään kaikille koulutuksen aloittaville lähtötasotestaus sekä ruotsissa että englannissa. Kyseiseen päätökseen asti lähtötasotestaus käytännöt olivat vaihdelleet toimiala- ja yksikkökoh-taisesti. Lähtötasotestauksen tavoitteena oli selvittää 1) opiskelemaan tulleiden viimeisen kouluarvosanan kuvaama osaamisen taso, 2) osaamistaso lähtötasotestillä kuvattuna, 3) viimeisen kouluarvosanan ennustusarvo lähtötasotestissä selviämisessä, 4) valmentavien opintojaksojen tarve ja 5) millä arvosanalla opiskelija voisi edetä varsinaiselle opintojaksolle ilman valmentavia opintoja.
Lukion tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden viimeinen kouluarvosana kuvasi sekä aloittaneiden opiskelijoiden ruotsin että englannin kielen taidon tyydyttäväksi. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden viimeinen kouluarvosana puolestaan kertoi hyvästä ruotsin ja englannin kielen taidosta käytetyllä arviointiasteikolla.
