Työpaja 4 (luento)
Perjantai 11.11.2005 klo 14.00-14.45
Anneli Airola
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan kielitaitotarpeet Pohjois-Karjalassa
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on opettaa työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Suomen kansainvälistymisen myötä kieli- ja kulttuuritaidon merkitys on kasvanut. Varsinkin 1990-luvun voimakas kansainvälistyminen ja Euroopan yhdentyminen korostivat entistä enemmän kielitaidon merkitystä. Menestyksellinen toimiminen sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa että työelämässä edellyttää monipuolista vieraiden kielten hallintaa. Sekä kirjallista että suullista kielitaitoa tarvitaan. Tänä päivänä on huomattava, että kielelliset ja kulttuuriset valmiudet eivät palvele pelkästään toimimista ulkomailla. Suomi monikulttuuristuu ja kansainvälistyy, ja näin ollen kielelliset ja kulttuuriset taidot ovat tärkeitä myös kun työskennellään Suomessa.
Koska kieltenopetus ammattikorkeakouluissa pyritään integroimaan osaksi ammattitaitoa ja ammattiin opiskelua, kieliopintojen suunnittelun perustana tulee olla työelämän tarpeet, useimmiten työelämän tarveanalyysit. Ammattikorkeakoulut ovat useimmiten maakunnallisia korkeakouluja, joten on tärkeää saada tietoa oman maakunnan yritysten/organisaatioiden kielitaitotarpeista.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin v. 2004-2005 kielitaitokartoitus sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa Pohjois-Karjalassa. Koska sosiaali- ja terveysalan kielitaitotarpeita ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu, tavoitteena oli kartoittaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kielitaito- ja kulttuuritarpeita ja yleisimpiä kielenkäyttötilanteita. Näin kielikartoitus auttaisi sosiaali- ja terveysalan kieltenopettajia suunnittelemaan kielten opintojaksot niin, että ne täyttävät sosiaali- ja terveysalan käytännön kielitarpeet mahdollisimman tehokkaasti.
Syksyllä 2004 lähetettyihin kyselylomakkeisiin tuli vastaukset 14:sta sosiaalialan ja 17:sta terveysalan organisaatiosta. Kyselylomakkeella kartoitettiin organisaatioiden taustatiedot, tarvittavat kielet, yleisimmät kielenkäyttötilanteet, kielten arvioitu tarve lähivuosina ja tyytyväisyys ammattikorkeakouluista valmistuneiden kielitaitoon. Kyselylomakkeessa kysyttiin myös organisaation halukkuutta osallistua suullisiin haastatteluihin. Suulliset haastattelut niissä organisaatioissa, jotka ilmoittivat halukkuutensa haastatteluun, toteutettiin lokakuussa 2004 - huhtikuussa 2005. Haastatteluihin osallistui kuusi sosiaalialan ja seitsemän terveysalan organisaatioiden työnantajaa ja/tai työntekijöiden edustajaa (itse aktiivisesti kieltä käyttävää).
Työnantajien edustajilta kysyttiin mielipidettä henkilöstön kieli- ja kulttuuritaidoista sekä kielitaidon painoarvosta esimerkiksi rekrytointitilanteissa. Työnantajien edustajia pyydettiin myös antamaan vihjeitä ammattikorkeakoulujen kieltenopetukseen (osa-alueiden painotus, kielitilanteet).
Henkilöstön edustajan haastattelussa tiedusteltiin, millainen on toimiva kielitaito kyseisen henkilön työssä ja millaiset tilanteet koetaan kielellisesti/kulttuurisesti vaikeiksi tai helpoiksi. Lisäksi henkilöstön edustajaa pyydettiin kuvailemaan jokin tyypillinen kielitilanne.
Kyselylomakkeissa ja haastatteluissa saatiin paljon arvokasta tietoa sosiaali- ja terveysalan kieltenopetuksen kehittämiseksi. Tärkeimmät tarvittavat kielet näillä aloilla Pohjois-Karjalassa ovat englanti ja venäjä. Esityksessä raportoidaan tarkemmin kielikartoituksen tuloksia.
